Aamu alkoi hauskasti käymällä koululla ja open kanssa siinä juttuja vaihtaessa.
Ikävä on kova ja vain kaksi päivää pois verstaalta.
Haikein mielin ajoin töihin, jossa minua odotti ensin siklausta , hiontaa ja sitten mahtavan hieno haaste.
Siinä menikin koko loppupäivä ja tunsin itseni lähes puusepäksi.
Vanha tuoli, josta poistettiin ensin verhoilut, nupi kerrallaan.
Irrotettiin heiluvat osat…
Viilattiin ja muuta…
Parasta koko päivänä oli se, että opin, miten korjataan vähän heiluva sivusarja…
Sitä ei tarvitse purkaa…
Siihen voi porata reiän ja täyttää jutun liimalla ja prässätä koko juttu uudelleen.
Tähän päästiin tänään.
Iltapäiväksi… liiman kuivuessa vielä epäkeskotöitä…
Se alkaa sujumaan…
Vaikka olen tuota härveliä käyttänyt tosi vähän ja se vaatii harjoitusta.
Huomiseen siis!
L
Hienoa oli nähdä vilaus 🙂 kiva et oot tyytyväinen paikkaan. Vaikuttaa tosi ihanalta. 🙂